Viime viikolla meidän koulussa oli unkarilaisia
vieraita, kaksi tyttöä, jotka olivat voittaneet jonkinlaisen kilpailun ja
pääsivät siis tutustumaan Suomen koulujärjestelmään.
He sattuivat kanssani parille samalle tunnille ja tuo vierailu sai minut miettimään tarkemmin Suomen koulujärjestelmää, varsinkin lukioiden kohdalla. Englannin tunnilla tuli esille kysymys, joka erityisesti jäi mieleeni. Opiskelemmeko elämää vai kokeita varten?
He sattuivat kanssani parille samalle tunnille ja tuo vierailu sai minut miettimään tarkemmin Suomen koulujärjestelmää, varsinkin lukioiden kohdalla. Englannin tunnilla tuli esille kysymys, joka erityisesti jäi mieleeni. Opiskelemmeko elämää vai kokeita varten?
Luokka oli yksimielinen;
ylioppilaskokeisiinhan lukio pääosin tähtää.
Miten lukiosta sitten saisi käytännönläheisemmän? Ammattikoululaisilla työskentely on juuri sitä käytännön työskentelyä, opetellaan niitä taitoja, joita tulevassa ammatissa oikeasti tarvitaan. Heillä on jo tiedossa mitä he tulevat tekemään ”isoina”, toisin kuin suurimmalla osalla lukiolaisista joille kurssien valitseminenkin voi tuottaa päänvaivaa. Miten sitä tietää mitä oikeasti tarvitsee tulevaisuudessa, kun ei tiedä edes mitä haluaa tehdä? Lukioon tarvittaisiin lisää sellaisia kursseja joista on hyötyä, lähtipä sitten tekemään mitä tahansa.
Yksi tällainen aine on tuttu jo peruskoulusta, nimittäin kotitalous. Sen kursseja tarvittaisiin ehdottomasti lukiossakin. Opiskelitpa myöhemmin mitä tahansa, ruokaa täytyy osata laittaa ja pyykit pestä. Ihmettelen siis, miksi se on kokonaan jätetty lukiosta pois. Peruskoulussa toki opitaan perustaitoja, mutta kertaus ei varmasti olisi kenellekään pahitteeksi.
Löytyy lukiostakin kursseja, joista on oikeasti hyötyä.
Esimerkiksi yksi matematiikan kurssi on käytännönläheinen, nimittäin talousmatematiikka. Se voisi olla pakollinen kaikille, sillä vaikka nykyisin on kaikki laskurit ja muut, on hyvä ymmärtää miten verotus toimii tai miten lainan korko määräytyy.
Myös kielet ovat aina hyödyllisiä; kielitaito on hyvä valttikortti töitä hakiessa ja tarpeen matkustaessa.
Itse kannattaisin näiden lisäksi myös terveystiedon ja yhteiskuntaopin kurssien lisäämistä. Mutta totuus on, että jokaisessa aineessa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jokaisesta aineesta löytyy jotakin, josta on hyötyä myöhemmin elämässä, mutta myös paljon sellaista tietoa, jolla ei lukion jälkeen tee yhtään mitään.
Sama juttu on Unkarissa ja varmasti muuallakin.
Miten lukiosta sitten saisi käytännönläheisemmän? Ammattikoululaisilla työskentely on juuri sitä käytännön työskentelyä, opetellaan niitä taitoja, joita tulevassa ammatissa oikeasti tarvitaan. Heillä on jo tiedossa mitä he tulevat tekemään ”isoina”, toisin kuin suurimmalla osalla lukiolaisista joille kurssien valitseminenkin voi tuottaa päänvaivaa. Miten sitä tietää mitä oikeasti tarvitsee tulevaisuudessa, kun ei tiedä edes mitä haluaa tehdä? Lukioon tarvittaisiin lisää sellaisia kursseja joista on hyötyä, lähtipä sitten tekemään mitä tahansa.
Yksi tällainen aine on tuttu jo peruskoulusta, nimittäin kotitalous. Sen kursseja tarvittaisiin ehdottomasti lukiossakin. Opiskelitpa myöhemmin mitä tahansa, ruokaa täytyy osata laittaa ja pyykit pestä. Ihmettelen siis, miksi se on kokonaan jätetty lukiosta pois. Peruskoulussa toki opitaan perustaitoja, mutta kertaus ei varmasti olisi kenellekään pahitteeksi.
Löytyy lukiostakin kursseja, joista on oikeasti hyötyä.
Esimerkiksi yksi matematiikan kurssi on käytännönläheinen, nimittäin talousmatematiikka. Se voisi olla pakollinen kaikille, sillä vaikka nykyisin on kaikki laskurit ja muut, on hyvä ymmärtää miten verotus toimii tai miten lainan korko määräytyy.
Myös kielet ovat aina hyödyllisiä; kielitaito on hyvä valttikortti töitä hakiessa ja tarpeen matkustaessa.
Itse kannattaisin näiden lisäksi myös terveystiedon ja yhteiskuntaopin kurssien lisäämistä. Mutta totuus on, että jokaisessa aineessa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Jokaisesta aineesta löytyy jotakin, josta on hyötyä myöhemmin elämässä, mutta myös paljon sellaista tietoa, jolla ei lukion jälkeen tee yhtään mitään.
Sama juttu on Unkarissa ja varmasti muuallakin.
Lukio on yleissivistävä oppilaitos ja yleissivistykseen
kuuluvista asioista voidaan olla montaa mieltä.
Ehkä se onkin niin, että elämän tärkeimmät opetukset opimme jossain ihan muualla kuin koulussa.
Ehkä se onkin niin, että elämän tärkeimmät opetukset opimme jossain ihan muualla kuin koulussa.
xxxxx
Taas kolumni, joka ilmestyy siis ensi viikolla Itä-Savossa. Pääsette lukemaan tämän
nyt jo aikaisemmin, koska miulla ei ollut aikaa, innostusta eikä materiaalia (siis kuvia) tehdä muunlaista postausta, mutta en kuitenkaan halunnut olla postaamatta.
Ja miksipä ei?
Mutta nyt jatkan terveystiedon lukemista, ensi viikolla alkaa koeviikko ja oon pulassa
jos en rupee nyt tekemään jotain.
Katsotaan sitten jos kehittelen jotain vähän erilaista :)
- Vilma